Hieman taas venähti kuulumisten kirjoitus, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vai mitenkä se meni...

Wiccan kanssa osallistuimme 12.9. Outokummussa järjestettyihin tokokilpailuihin, tuomarina oli Marko Puranen. Kisa alkoi hyvin, saimme kahdesta ekasta liikkeestä täydet 10. Siis myös paikallamakaamisesta, mikä on tuottanut runsaasti ongelmia meille. Wicca oli aika levoton ja tarmoa täynnä kuin saavuimme kisapaikalle, siksi ajattelin, että paikkamakuusta voisi tulla katastrofi. Mutta Wicca pysyi hyvin paikallaan, vaikka olikin valppaana. Rivistä nousi yksi koira istumaan ja myös Wiccan vierustoveri nousi ylös ja rupesi nuuhkimaan maata. Näiden kahden koiran ohjaajat palasivat koiriensa luo, joten häiriötä oli paljon, silti Wicca pysyi rauhallisesti paikallaan, painoi jopa kerran kuononsakin maahan. Voi kuinka ylpeä olinkaan pikku koirasta!  

Yksilöliikkeet sujuivat sitten tuttuun tapaan. Wicca totteli, mutta seuraamiset olivat aika nihkeitä: välimatkaa oli liikaa, ja Wicca kulki hieman liian takana. Positiivista oli huomata, että pysähdyksissä Wicca on oppinut hakemaan sivupaikkansa takaisin, eikä enää pysähdy sinne, missä milloinkin sattuu olemaan, kun minä pysähdyn. Katsekontakti oli jälleen upea. Liikkeestä seisominen meni todella huonosti, Wicca ennakoi jälleen ja jäi jo kahden askeleen jälkeen seisomaan paikalleen: jouduin tsemppaamaan sen mukaan, ja pisteetkin olivat sen mukaiset: 5. Onneksi ei mennyt kuitenkaan nollille!

Loppupisteiksi saimme kuitenkin 160,5, ja rimaa hipoen ykköstuloksen! Jee! Nyt on pikku hiljaa alkanut toivo elää, että ehkä sittenkin saamme koularin kasaan. Uusien liikkeiden opettelu alkaa nyt jo Wiccan osalta, sain vihdoin tilattua metallinoutokapulan, ja molemmat koirat saavat alkaa totutelle siihen. Tokoilun lisäksi meidän elämään ei ihmeempiä kuulu, Wicca on karvanajolla ja Hallakin alkaa pikku hiljaa tiputella päällyskarvaansa.